Jag har läst/Olen lukenut
Myrskylasi
roman efterkrigstiden
Otava Kirjapaino
2023
268
Jatkosota on loppunut, Ellen palaa kotiseudulleen auttamaan vanhan kartanon maatöissä. Rintamalla Ellen tunnettiin toisella nimellä, toisena henkilönä.
Kartanon ainoalta perilliseltä, hurjaluonteiselta Valdelta, Ellen ei voi kuitenkaan salata mitään. Heidän välillään vallitsee pelko ja kummallinen, herkkä luottamus.
Kartanon naapurissa asuu myös Lydia, jonka mies on haavoittanut sodassa mielensä. Ellen, Valde ja Lydia joutuvat kukin kohtaamaan sen, miten elää menetysten ja ahtaiden normien keskellä, miten tulla rakastetuksi vaikka maailma ja tunteet myrskyävät.
ote siv. 65
"Vieläkin oli vaikea uskoa, että viholliskoneet eivät enää tulisi. He saivat tehdä kokon, olla näkyvillä ja pelkäämättä paljaan taivaan alla, he olisivat saaneet vaikka reunustaa koko kylän loimottavilla helavalkeilla ja puhaltaa kaikkiin torviin ja huutaa taivasta kohti, että täällä me kaikki olemme ja täällä meidän talomme ovat, ja silti he saisivat olla rauhassa"
En tiennyt lukiessani kirjaa että tämä oli jatkoa aikaisemmin julkaistuun Paperijoutsen-romaaniin. Olisi ollut helpompi ymmärtää päähenkilöitä jos olisin lukenut ensimmäisen kirjan ensin.
Kantstött halvt antik, ringrostig finska som bott i Sverige mer än halva livet, före detta bankkamrer, krögare, hamburgervändare, lucknucka, numera skogsmulle som håller grytan puttrande, gärna med svamp och annat ätligt ur naturens skafferi, matte till hund och dammråttor, mamma, mormor, gammelfarmor/mormor
Carita
Ja men bra med finskt inslag här! Jag har inte läst den här boken.
Glömde kommentera i förra inlägget det där med att du hade Tove Jansson där 🙂