Skyltsöndag # 323
Vi börjar med en skyltmålare idag..
Titta så fin skylten blev när smeden målat med ny färg i den blekta texten!
Den här skylten vållar mig fortfarande huvudbry!
Nyfiken som jag är…
Vi börjar med en skyltmålare idag..
Titta så fin skylten blev när smeden målat med ny färg i den blekta texten!
Den här skylten vållar mig fortfarande huvudbry!
Nyfiken som jag är…
Bloggen Betraktelser ger oss varannan söndag chansen att publicera ett litet smakprov ur en bok vi läser.
Där får du många spännande boktitlar att kika närmare på.
Jag läser nu en…
# 28 Oundvikligt
– Vad gör du när solen går i moln?
Njuter kopiöst! I alla fall under rådande värmebölja…
– Hur tar du en paus en sommardag?
Jag pausar mest hela tiden,…
Ei saa elvyttää
Auri ei ole kuka tahansa vanhus. Hän on hammaslääketieteen professori emerita, jonka elämän pääsisältö on ollut työ. Mies jag tytär ovat menneet siinä sivussa. Kahdeksankymppisenäkin Aurissa on edelleen tyyliä: hän pukeutuu huolellisesti, lakkaa kyntensä ja antaa tutun taksikuskin kyyditä Stockmannille ostoksille. Hän pelkää ainoastaan havaantumista, yksin kuolemista ja vieraiden ihmisten armoille joutumista. Huimapäisesti hän päästää eleganttiin kotiinsa Natalian, sattumalta kohdalle osuneen niin sanotun opiskelijan, ja pyytää tältä pikku palveluksia avokätistä korvausta vastaan. Kun Auri on tutustunut Nataliaan paremmin, hän tohtii pyytää tältä hieman isompaakin palvelusta.
Synkeänhauska tarina vanhastarouvasta, joka on tottunut päättämään itse elämästään - loppuun asti
Tässä Mäkisen uudessa romaanissa kirjailijan persoonallinen. hivenen sarkastinen ääni saa uusia sävyjä hänen tarkastellessaan vanhuskysymystä hiukan vinosta näkökulmasta.
Så få steg som jag går dessa dagar har nog inte hänt i mannaminne!
Varken jag eller jycken orkar med denna värme, vi mår helt enkelt inte bra.
Daniel som ju…